Mauritius on koko perheelle sopiva paratiisisaari

Olimme marras-joulukuun vaihteessa reilun viikon pituisella matkalla Mauritiuksella 14 kuukauden ikäisen lapsen kanssa. Mikäli Mauritius ei vielä ole kohteena tuttu, niin Mauritius on Afrikkaan kuuluva, noin 1,3 miljoonan asukkaan pieni saarivaltio Intian valtamerellä, 900 kilometriä Madagaskarista itään. Mauritius on varsinainen paratiisisaari sekä suosittu lomakohde, jonne on aiemmin (ennen pandemiaa) ollut saatavilla suoria lomalentoja Suomesta. Nykyään Mauritiukselle pääsee esimerkiksi Istanbulin kautta, minkä kautta mekin matkustimme, jolloin lentoaika Helsingistä on välilaskuineen yhteensä noin 16 tuntia.

Mauritius on tunnettu upeista rannoistaan, sekä siitä, että se on Afrikan maaksi kaikin puolin poikkeuksellisen kehittynyt. Mauritius on myös valittu useana vuotena maailman parhaaksi (”World’s Leading”) häämatkakohteeksi World Travel Awardseissa. Mauritiukselta löytyykin toinen toistaan useampia resorteja, mutta Mauritius sopii myös omatoimimatkailijalle, joka viihtyy Airbnb:ssä tai vastaavassa majoituksessa, joita on tarjolla varsin edulliseen hintaan (alkaen noin 30 €/yö).

Me valitsimme kohteeksi Mauritiuksen, koska se on kohteena turvallinen (tärkeää pienen lapsen kanssa) ja tarjoaa lämpöä, upeita rantoja sekä hieman seikkailua. Mauritius on omatoimimatkailevalle lapsiperheelle täydellinen paratiisisaari, ja seuraavaksi jaan kokemuksia Mauritiukselta sekä Mauritiuksen parhaat palat, niin lapsiperheille, kuin muillekin matkailijoille!

Eläväinen Flic en Flac ja luksusresorttien Trou-aux-Biches

Hyppäsimme lentokentällä etukäteen vuokraamamme autoon ja ajoimme ensimmäiseksi neljäksi yöksi Flic en Flaciin. Ensivaikutelmamme Mauritiuksesta oli erilainen, kuin osasin odottaa – en odottanut niin upeita vuoria tai hyväkuntoisia teitä.

Flic en Flac sijaitsee Mauritiuksen länsirannikolla, hieman pääkaupunki Port Louisista etelään. Matkailijoiden keskuudessa suosittu Flic en Flac on eläväinen, siellä on monipuolinen ravintolatarjonta, ruokakauppoja sekä upea, pitkä yleinen ranta. Rannalla oli paljon elämää, sillä paikalliset kerääntyivät rannalle sekä viereiselle ”puistoalueelle” viettämään aikaa perheen tai ystävien kanssa, esimerkiksi grillaten. Airbnb:mme sijaitsi pari korttelia rannalta sisämaahan, ja uskalsimme kävellä alueella myös pilkkopimeässä (kirjaimellisesti, sillä katuvaloja ei juuri ollut). Rantakadun varrelle kerääntyi iltaisin niin rannan puolelle nuorisoa juhlimaan, kuin perheitä illallistamaan toisella puolella tietä sijaitseviin ravintoloihin. Huomasimme, että parhaisiin ravintoloihin olisi tarvinnut pöytävarauksen.

Toinen kohteemme, Trou-aux-Biches, sijaitsee niin ikään länsirannikolla, mutta Port Louisin pohjoispuolella. Airbnb:n vaihtopäivänä vierailimme matkan varrelle sattuneessa pääkaupunki Port Louisissa, mutta jätän sen toisen blogitekstin aiheeksi. Trou-aux-Biches on matkailijoiden keskuudessa yksi Mauritiuksen suosituimmista kohteista, ja World Travel Awards valitsi Trou-aux-Bichesin maailman parhaaksi rantakohteeksi vuonna 2011. Trou-aux-Bichesin vieressä sijaitsee ehkä vieläkin suosituimpi kohde, Grand Baien rannikkokylä, jonka läpi ajoimme pari kertaa. Trou-aux-Bichesin sekä Grand Baien alueelta löytyy lukuisia luksusresortteja, ja tavallaan tuntui, että resortit vievät elintilaa muilta palveluilta. Myös Flic en Flacissa on resortteja, mutta emme kulkeneet niiden ohi, sillä Flic en Flacin ranta on useita kilometrejä pitkä, ja resortit sijaitsevat vasta rannan päädyissä. Siksi kokemus oli tavallaan autenttisempi.

Trou-aux-Bichesissä tunnelma oli oman kokemukseni mukaan turistisempi, kuin Flic en Flacin. Tästä kertoo myös rannalla kiertävät muutamat sitkeät kaupustelijat ja ravintoloiden sisäänheittäjät, jotka puuttuivat Flic en Flacista kokonaan. Rannan lähistöllä oli vähemmän ravintoloita ja enemmän korkeita muureja, joiden takaa löytyy resortteja ja muita hulppeita majoitusvaihtoehtoja. Toisaalta alueen rannoilla vaikutti olevan Flic en Flacia enemmän (tai näkyvämmin) tarjolla erilaisia aktiviteetteja, kuten vene- tai snorklausretkiä. Molempien kohteiden lähettyviltä löytyi isoja ostoskeskuksia, mikä oli hyvä, sillä ilmastoitu auto sekä ostoskeskukset tarjosivat meille pakollisen päivittäisen hengähdystauon helteeltä. Flic en Flacista poikkesimme melkein joka päivä autolla Cascavallen ostoskeskukseen, ja Trou-aux-Bichesistä vierailimme Grand Baien puolella La Croisette-ostoskeskuksessa sekä Super U Grand Bayn yhteydessä olevassa ostoskeskuksessa. Viimeisimpänä mainitussa on mainitsemisen arvoinen intialainen ravintola Happy Rajah.

Trou-aux-Bichesissä vierailun aikana kävimme sekä Trou-aux-Bichesin rannalla, että pari kilometriä pohjoisemmassa sijaitsevalla Mont Choisyn yleisellä rannalla, jotka molemmat olivat viihtyisiä. Mont Choisyn rannan olimme bonganneet edeltävänä päivänä, kun ajoimme autolla rannan ohi ja kävimme rannalla iltapäiväkävelyllä. Lisäksi löysimme Trou-aux-Bichesistä taivaallisen hyvän pizzerian, La Golosona Ristorante Pizzeria. Myös viimeisen illan Souvenir-ravintola oli huomattavasti nimeänsä parempi.

Grand Baiessa emme viettäneet aikaa muuten, kuin ostoskeskuksissa sekä ajamalla sen läpi muutamaan otteeseen. Se vähäinen, mitä Grand Baiesta näimme, sai aikaan mielikuvan hieman hienommasta alueesta (esim. modernit rakennukset). Seuraavat rantakuvat on otettu Grand Baien lahdesta, jossa oli uimarannan sijaan paljon veneitä.

Mielestäni Flic en Flac ja Trou-aux-Biches olivat erinomainen kombo majoittumiseen Mauritiuksella, mutta jos näistä pitäisi valita majoituskohteeksi vain toinen, olisi se Flic en Flac. Koska meillä oli auto vuokrattuna, pystyimme tekemään molemmista kohteista päiväreissuja saaren eri kolkkiin, ja kiersimmekin seitsemän päivän aikana saaren ympäri sekä ristiin rastiin.

Mauritiuksen erilaiset alueet ja parhaat rannat

Flic en Flac oli meidän tukikohta saaren eteläosan tutkimiseen, ja Trou-aux-Biches pohjoisosan tutkimiseen. Jo mainittujen, majoituspaikkojen lähistöllä sijanneiden rantojen lisäksi reissun alkupuolella pistäydyimme saaren eteläosassa Blue Bay -nimisellä rannalla, jota lentokoneessa takanamme istunut paikallinen mies suositteli saatesanoin ”your baby will love it!”. Ymmärrän, mitä hän tarkoitti – ranta oli suojaisa ja poikkeuksellisen matala, ja näin ollen helppo pienen lapsen kanssa. Lisäksi rannalla pystyy bongaamaan lentokoneita, sillä se sijaitsee aivan lentokentän vieressä. Satuimme näkemään juuri lentoon nousseen Emiratesin Airbus A380:n, jonka jylinä kyllä kiinnitti huomion.

Blue Bayn ranta oli puistomainen ja hieman turisteille tehdyn oloinen, mutta rauhallinen ja turvallinen. Plussana rannalta sijainneesta Esco_burgerista sai helposti hyvät burgerit ja vaatteiden vaihto ja halutessaan suihkussa käynti onnistui (aika likaisessa) huoltorakennuksessa, joita tosin löytyi myös muilta rannoilta. Rannalta lähtiessä nappasimme vielä jäätelöt ”jäätelökioskiautosta”, joita näkyi niin ikään muillakin rannoilla. Suosittelen Blue Bayn rantaa lapsiperheille, muutoin valitsisin ensisijaisesti jonkun muun rannan.

Eräänä toisena päivänä kävimme saaren etelä-/lounaiskolkassa sijaitsevalla Le Mornen rannalla, joka oli upea! Päivä sattui olemaan pilvinen, joten meri ei hohtanut niin turkoosina, mutta rannan takana kohoava Le Morne -vuori näytti upealta (kuvat eivät valitettavasti tuo oikeutta maisemalle). Le Mornen yleinen ranta oli Mauritiuksen muihin rantoihin verrattuna kapea ja jyrkkä (ei kaikista parhain pienten lasten kanssa), mutta maisemat sitäkin upeammat, riippumatta siitä, mihin suuntaan katsoi. Niinpä tämä oli minun lempirantani Mauritiuksella.

Muutoin saaren eteläkärjessä vaikutti olevan hiljaisempaa ja rauhallisempaa, kuin länsirannikolla. Tuuli oli kovempi ja aallot korkeammat. Myös etelässä on rantoja, mutta meidän silmiin ei sattunut mitään erityisen hienoa, jos Le Mornea ei lasketa. Saaren eteläosassa on myös useita golfkenttiä ja -resortteja.

Trou-aux-Bichesistä taas kävimme maisema-ajelulla aivan saaren pohjoisosassa, ja matkan viimeisenä päivänä ajoimme vielä pohjoisesta lähestyen itärannikkoa pitkin lentokentälle. Itärannikolla, Trou d’Eau Doucesta pohjoiseen, on resorttikeskittymä aikalailla ”keskellä ei mitään”. Itse välttäisin majoittumasta täällä, paitsi jos ajatuksena on viettää koko matka resortin muurien sisäpuolella. Autolla toki pääsee lähikyliin ja tarvittaessa kauemmaskin, mutta resorttien muurien ulkopuolella oli lähinnä peltoa.

Lähempänä lentokenttää tie kiersi pienten ja mäkisten, paikallisten asuttamien kylien läpi. En osaa sanoa, onko täällä turistille mitään nähtävää, tai edes majoitusta. Rannat eivät olleet lähellekään saaren länsipuolen tasoa, ja ajomatkalta itärannikkoa pitkin ei jäänyt juuri mitään kerrottavaa.

Yhteenvetona parhaat rannat olivat mielestämme saaren länsiosassa (oikeastaan koko saaren pituudelta), omia suosikkejani olivat Le Morne etelässä sekä Mont Choisy pohjoisessa. Eniten turisteja sekä resortteja on saaren tiheään rakennetussa pohjoisosassa, Grand Baien alueella. Itäpuoli vaikutti tylsältä ja tuuliselta, eteläosassa taas on muutama helmi, kuten Le Morne ja Black River Gorgesin kansallispuisto, ja ehkä jotain sinulle, joka kaipaat matkalta enemmän omaa rauhaa ja vähemmän muita turisteja.

Chamarel Seven Colored Earth Geopark

Matkan toisena päivänä (ensimmäinen kokonainen päivä) ajoimme Flic en Flacista katsomaan Mauritiuksen kenties kuuluisimpia luontonähtävyyksiä, Chamarelin Seven Colored Earthia sekä Chamarel Waterfallia. Molemmat sijaitsevat Black River Gorges kansallispuiston alueella, Chamarel 7 Coloured Earth geoparkissa. Nähtävyydet sijaitsevat lähekkäin ja molemmille pääsee autolla. Pääsymaksu geoparkiin on 550 MUR, eli noin 11,30 euroa aikuiselta. Alle 5-vuotiaat lapset pääsevät sisälle ilmaiseksi.

Ajoimme ensin Chamarelin vesiputoukselle, joka on noin 100 metriä korkea. Ensin ihastelimme vesiputousta alemmalta tasanteelta, ja sitten vielä kävelimme lyhyet portaat hieman korkeammalle näköalapaikalle, mistä avautui vieläkin upeampi näkymä. Sen jälkeen ajoimme Seven Colored Earthin luo, jossa ihmettelimme maan värejä sekä jättikilpikonnia, joita oli aitauksissa nähtävyyden vieressä. Ilman lasta olisimme voineet viettää enemmänkin aikaa Black River Gorgesin kansallispuistossa, mutta koska päivä oli kuuma, oli parempi jatkaa matkaa.

Lapsen kanssa nämä kaksi nähtävyyttä olivat helposti saavutettavissa: vesiputouksella auton sai parkkiin aivan alemman näköalapaikan viereen, ja 7 Coloured Earthin parkkipaikalta oli vain parinsadan metrin kävelymatka nähtävyydelle. Myös ajomatka kansallispuistossa oli oma kokemuksena – länsirannikolta tultaessa Case Noyalen kohdalta sisämaahan kääntyvän, mutkaisen ja reippaasti nousevan tien varrella kannattaakin pysähtyä näköalapaikoille. Me hoksasimme ensimmäiset näköalapaikat liian myöhään ja kerkesimme posottaa niistä ohi.

Grand Bassin ja valtavat hindupatsaat

Eräänä päivänä, Le Mornen rannalta lähtiessä päätimme ajaa Grand Bassinin (toiselta nimeltään Ganga Talao) kraaterijärven ohi, sillä olimme lukeneet, että järvelle kulkeva Grand Bassin Road on jo itsessään nähtävyys, puhumattakaan kahdesta suuresta hindupatsaasta, jotka kohoavat molemmin puolin tietä. Grand Bassin Road on keskelle metsää rakennettu suora, monikaistainen tie, joka johtaa hinduille pyhän Grand Bassinin kraaterijärven äärellä sijaitseville temppeleille, joiden kanssa samaan kompleksiin lukeutuu kaksi jättikokoista hindupatsasta, jotka esittävät hindujen jumalia Shivaa ja Durgaa. Molemmat patsaat ovat 33 metriä korkeita.

Vaikuuttavaa oli myös leveän ja suoran tien hiljaisuus, sekä tyhjyyttään ammottava jäätävän suuri parkkipaikka keskellä metsää. Hindujen vuosittaisen Shivaratri-juhlan aikaan noin puoli miljoonaa hindua tekee pyhiinvaelluksen Grand Bassin -järvelle, monet kävellen, joka selittänee suuren parkkipaikan ja leveän tien (myös kävelijöille näytti olevan leveä kaista). Pysähdyimme Shivan sekä Durgan patsaiden luokse sekä nopeasti yhdelle temppeleistä, jota ihailin hetken aikaa ulkopuolelta. Temppelin ulkopuolella soi Hare Krishna, joka muistutti nostalgisesti 15 vuoden takaisesta Intian matkastani, jonka aikana muuten vierailimme Shivoham Shiva Temppelillä.

Sir Seewoosagur Ramgoolam Botanical Garden

Kansallispuiston ja hindupatsaiden ohella kolmas vierailemamme nähtävyys tai aktiviteetti (rantojen ohella) oli Sir Seewoosagur Ramgoolam Botanical Garden. Valitsimme tämän viimeisen matkapäivän kohteeksi, koska meidän piti keksiä jotain ei-hiekkaista tekemistä päivälle, ennen illalla alkavaa 24 tunnin kotimatkaa. Puutarha on nimetty Sir Seewoosagur Ramgoolamin, joka toimi Mauritiuksen ensimmäisenä pääministerinä vuosina 1968–1982, mukaan. Puutarhassa on myös Sir Seewoosagur Ramgoolamin muistopaikka, ja myös lentokenttä on nimetty hänen mukaan, joten ymmärtäisin, että kyseessä on ollut pidetty henkilö.

Itse puutarha ei ollut kovin suuri eikä tarjonnut suuria wow-elämyksiä, mutta kuitenkin mukava vierailupaikka, erityisesti kun piti keksiä jotain siistiä tekemistä. Jättilumpeenlehdet olivat mielenkiintoisen näköisiä, ja isolehtisten puiden seassa sai hieman lepoa auringolta. Sisäänpääsy maksoi 300 MRU eli noin 6,15 €. Portilla oli myös tarjolla opastettuja kierroksia pientä maksua vastaan, mutta emme nähneet sellaista järkeväksi lapsen kanssa.

Autolla liikkuminen Mauritiuksella

Meillä oli koko matkan ajan käytössä vuokra-auto ja Mauritiuksella ajaminen oli helppoa. Meidän käyttämämme vuokrafirma oli Pingouin Car Rental, jota voin lämpimästi suositella. Suomalainen ajokortti käy Mauritiuksella ensimmäiset 4 viikkoa, ja mikäli jatkat sen jälkeen ajamista, tarvitset kansainvälisen ajokortin (Maurinet.com; Pingouin Car Rental, molemmat lähteet tarkistettu joulukuussa 2024). Muista vielä tarkistaa ajankohtainen ohjeistus hyvissä ajoin ennen matkaasi. Huomaathan myös, että iPhonen kartta ei toimi Mauritiuksella navigointiin, joten lataa tarvittaessa Google Maps.

Maksoimme auton vuokrasta (Suzuki Dzire) 7 päivältä kohtuulliset 366 euroa. Dziren takakonttiin mahtui nippa nappa kaksi isoa matkalaukkua sekä kaksi reppua, mutta matkarattaat piti jo laittaa takapenkille. Myös bensa oli edullista, noin 1,30 €/litra, ja koska välimatkat ovat lyhyet (joskin hitaat), ei bensaa kulunut viikossa edes tankillista. Olimme myös ostaneet paikalliset sim-kortit etukäteen autovuokraamolta hintaan 15 €/kortti (sis. 200 GB dataa), jolloin saimme kortit käyttöön jo kentällä ja puhelimesta navigaattorin päälle.

Liikenne on vasemmanpuoleista, mutta oikealta tulevaa tulee väistää tuttuun tapaan. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottui nopeasti, mutta erityisesti vasemmalle kääntyessä piti olla tarkkana, ettei oikaise liikaa. Tiet olivat pääsääntöisesti päällystettyjä ja erittäin hyväkuntoisia, ainoat huonompikuntoiset asfalttitiet löytyivät idästä, ja pari kertaa navigaattori ajatti meidät päällystämättömälle peltotielle. Suurempien kylien ytimessä (esim. Trou-aux-Bichesissä) tiet olivat välillä erittäin kapeita, joten auton tullessa vastaan tuli välillä erittäin ahtaita tilanteita. Illan pimeässä myös autotien puolella kulkevia jalankulkijoita sai tosissaan varoa.

Liikennekulttuuri oli suhteellisen siistiä, ainoat hieman kuumottavat tilanteet tapahtuivat ahtailla kujilla, toisen auton tullessa vauhdilla vastaan. Liikenne oli sopivan joustavaa eikä turha tööttäily kuulu paikalliseen liikennekäyttäytymiseen. Parkkeeraaminen oli kaikkialla muualla maksutonta (rannat, nähtävyydet, ostoskeskukset), paitsi pääkaupunki Port Louisissa, jossa ajoimme parkkihalliin. Rantojen yhteydestä löytyy hyvin parkkipaikkoja.

Mauritius vai Sansibar?

Olen välillä törmännyt pohdintaan näiden kahden matkakohteen välillä, ja halusin tarttua aiheeseen, sillä olen Mauritiuksen lisäksi käynyt Sansibarilla, lokakuussa 2022 Kilimanjaron huiputuksen jälkeen (eli ennen lasta)..

Mauritiuksessa meitä hieman yllätti se, että Mauritius ei tuntunut Afrikalta – toki Afrikka on suuri maanosa, ja sinne mahtuu monenlaisia paikkoja, joten tässä puhun omasta mielestäni stereotyyppisestä Afrikasta. Sansibar siis vastaa enemmän mielikuvaani Afrikasta, Mauritius taas on helpompi ja kehittyneempi kohde. Suurin osa ihmisistä Mauritiuksella on etniseltä taustaltaan intialaisia, ja Mauritius onkin sekoitus eri Afrikan kulttuureita ja Intiaa, johon Eurooppalaiset ovat antaneet oman osansa, sillä Mauritius on ollut aikanaan sekä Hollannin, Ranskan että Britannian hallussa. Sansibarilla on rosoisempaa ja autenttisempaa kuin Mauritiuksella, ja paikalliset asuvat siellä selkeästi vaatimattomammissa oloissa. Sansibarilla meidän hotellille vievä tie oli sellaista pottupeltoa, että ei olisi tullut mieleenkään ajaa sitä pitkin vuokra-autolla, kun taas Mauritiuksella tiet olivat erinomaisessa kunnossa.

Sansibarilla rannalla makoillessa vähintään kymmenen minuutin välein rantapoika, tai muu kaupustelija tai retkimyyjä, tuli myymään meille jotain – kaikki olivat ystävällisiä, mutta en kiellä, ettenkö olisi halunnut välillä makoilla rauhassa. Lisäksi Sansibarin Kivikaupungissa jatkuvat ”taxi, taxi??” -huutelut saivat meidät lähes raivon partaalle, sillä tuntui, ettemme valkoihoisina turisteina saaneet hetken rauhaa. Mauritiuksella ainoastaan pohjoisessa kohtasimme muutamia sisäänheittäjiä ja kaupustelijoita.

Rannat olivat molemmissa upeat, joskin erityyliset. Sansibarin pohjoisosassa ranta oli kapea ja ranta rajautui rakennuksiin, kuten ravintoloihin ja hotelleihin, ja vuorovesi siirsin rantaviivaa vuorokauden eri aikoina. Mauritiuksen yleiset rannat taas rajautuivat tyypillisesti kapeaan ”puistoalueeseen”. Jollain tapaa Sansibarin Nungwin ranta oli tunnelmaltaan (pois lukien kaupustelijat) näistä kaikista mieleenpainuvin kokemus (huom: vietimme Sansibarilla kaikki neljä päivää samalla rannalla). Lisäksi muistikuvissani Sansibarilla hiekka oli valkoisempaa.

Yhteenvetona Sansibar sopii mielestäni seikkailumieliselle ja autenttisemmasta Afrikka-kokemuksesta kiinnostuneelle matkailijalle, kun taas Mauritius on helpompi, siistimpi ja kehittyneempi kohde. Rantakohteena molemmat ovat erinomaisia. Mauritius on kuitenkin mielestäni näistä parempi kohde pienen lapsen kanssa.

Vinkit lapsiperheille Mauritiukselle

Jos Mauritius lasten kanssa houkuttelee, niin suosittelen lämpimästi matkustamaan Mauritiukselle, pitkistä lennoista huolimatta. Mauritius on kaikin puolin upea kohde, jota voin suositella kenelle tahansa. Kaikki sujui helposti: auton vuokraus, vasemmalla puolella tietä ajaminen, ostosten tekeminen, majoittuminen (jälkimmäisessä Airbnb:ssä tosin oli pieniä ongelmia), nähtävyyksillä vierailu, jne. Kortti kävi maksuvälineenä melkein kaikkialla, ihmiset olivat ystävällisiä ja lapsimyönteisiä, ja meidän neiti sai paljon huomiota ja vilkutuksia. Hintataso ravintoloissa oli edullinen, mutta ruokakaupoissa ei niinkään, ravintoloihin verrattuna (varsinkaan tuontituotteissa).

Suosittelen auton vuokraamista ja saareen tutustumista ajaen. Joillakin lentokentän autovuokraamoiden tiskeistä oli esillä turvaistuimia, jotka tuskin täyttävät suomalaisten vanhempien vaatimuksia. Meillä oli mukana oma turvakaukalo, johon 14 kk ikäinen lapsemme vielä mahtui, vaikka matkustaakin kotona jo turvaistuimessa. Kaukalon (tai turvaistuimen) saa kuljetettua ruumassa matkarattaiden kanssa samassa laukussa, esim. Stokken PramPackissa, jota me käytämme. Vinkki: matkustavien perheiden kannattaa hankkia ns. isojen rajojen turvakaukalo (esim. meidän kaukalossa rajat ovat 85 cm ja 13 kg), jonka voi kiinnittää halutessaan turvavöillä. Kaukalo on turvaistuinta helpompi ottaa mukaan reissuun ja asentaa turvavyöllä autoon, ja toimii myös jo turvaistuimeen siirtyneelle, mutta pienikokoiselle lapselle.

Kaikki vierailemamme rannat olivat matalia tai erittäin matalia, ja näin ollen sopii uimiseen myös lasten kanssa. Joillakin yleisillä rannoilla ranta oli aika kapea ja hieman jyrkkä (Le Morne), ja joillakin rannoilla vedenrajassa oli jonkin verran simpukoita tai muuta jalkapohjia pistelevää. Blue Bayn ranta oli kaikista matalin ja siistein. Resorttien rannat ovat varmasti vielä siistimpiä kuin yleiset rannat – käy katsomassa Google Mapsista vaikka Le Mornen resorttien kohdalta rannalta otettuja kuvia, wow!

Kerkesimme matkan aikana tutustumaan useisiin paikallisiin super- ja hypermarketteihin, joista suurimpia ja mielestämme parhaimpia olivat Super U:t, ja muita mainitsemisen arvoisia Winners, Intermart sekä King Savers. Näissä kaikissa oli erinomainen valikoima ruokaa sekä käyttötavaraa. Myös vauvanruokia, vaippoja (mm. Pampers), kosteuspyyhkeitä sekä muita tarvikkeita oli saatavilla laajasti. Jos matkustat Mauritiukselle pienten lasten kanssa, sinun ei siis ole pakko ottaa omia ruokia ja vaippoja mukaan, mikäli käytössänne on auto, jolla pääsette supermarketiin.

Mauritiuksella on ympäri vuoden lämmintä, ja auringon lämpö on varsinkin puolen päivän aikoihin paahtava. 1-vuotiaan kanssa koimme erityisen tärkeäksi itsestään kasautuvan UV-teltan, joka meillä oli joka kerta rannalla mukana (esim. Nordbjørn). Lisäksi rannalle kannattaa varata hiekkaleluja, joita voi myös ostaa esim. King Saversista muutamalla eurolla. Muita tärkeitä tarvikkeita 1-vuotiaan kanssa on ainakin lapselle sopiva aurinkorasva, uv-uimapuku ja -hattu, vesipullo, sekä rattaisiin jokin aurinkosuoja (me levitimme harsoviltin kuomun ja työntöaisan välille suojaksi). Meillä oli myös mukana MiniMeis-kantorinkka, jossa lasta kannetaan hartioilla. Käytimme kantorinkkaa harmillisen vähän, mutta kun käytimme sitä, totesimme sen toimivaksi. Kantoreppu olisi ollut aivan liian hiostava. Huomioitavaa on myös, että pienen lapsen kanssa koko päivää ei voi viettää ulkona yli 30 asteen helteessä, joten jokaiseen päivään kannattaa sisällyttää vaikka ostoskeskuksessa käynti tai ilmastoidulla autolla ajelua, ellei halua viettää välillä aikaa majoituksessa. Majoitusta varatessa varmista, että siellä on toimiva ilmastointi.

Lisää Mauritiuksen reissusta löydät Instagramista (erityisesti kohokohdista) @hannamarihenrika.

Oletko sinä käynyt Mauritiuksella, tai jollain muulla Intian valtameren ”paratiisisaarista”? Mitä tykkäsit?