Auschwitz-Birkenau – 75 vuotta keskitysleirin vapauttamisesta

”For ever let this place be
a cry of despair
and a warning to humanity,
where the Nazis murdered
about one and a half
million
men, women, and children,
mainly Jews
from various countries
of Europe.

Auschwitz-Birkenau 1940 – 1945″

”Arbeit macht frei” – ”Työ vapauttaa”. Näin uskoteltiin Auschwitzin vangeille heti portilla.

Tänään on kulunut tasan 75 vuotta siitä, kun puna-armeija vapautti Auschwitzin keskitysleirin vangit – ne eloonjääneet, jotka elivät maanpäällisessä helvetissä.

Kauheuksistaan tunnettu, Puolassa sijaitseva, toisen maailmansodan aikainen Auschwitzin keskitysleiri lienee paikan nimenä jokaiselle tuttu ja jokainen osaa yhdistää tuon nimen ainakin toiseen maailmansotaan, natseihin ja juutalaisiin. Tuo toisen maailmansodan aikaan toiminut keskitysleiri koitui kohtaloksi eri arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonalle viattomalle ihmiselle – tarkkaa lukua lienee mahdotonta kenenkään tietää. Kyseessä on kuitenkin yksi maailmanhistorian kauheimmista, suurimmista ja kuuluisimmista joukkomurhista, jonka sadat tuhannet uhrit ansaitsevat tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi. Siihen Auschwitz-Birkenaun museo on ainoa oikea paikka – museo on toteutettu uhreja kunnioittaen ja totuutta kaunistelematta.

Aloitin tämän blogitekstin kirjoittamisen jo kuukausia sitten, mutta Auschwitz-Birkenaussa vierailusta kirjoittaminen tuntuu hankalalta, sillä aihe on niin laaja ja koskettava. Blogini luonnoksiin hautumaan jäänyt teksti nousi mieleeni taas tänään, kun valtamedian otsikot ovat täyttyneet Auschwitziin liittyvistä jutuista, sillä onhan tänään Auschwitzin vapauttamisen 75-vuotispäivä. Tiedän, että aihe on synkkä, mutta mielestäni kokemukseni vierailuista ovat ehdottomasti jakamisen arvoisia. Tämä teksti tulee sisältämään ajatuksiani tunnelmasta paikan päällä sekä muutamia käytännön vinkkejä Auschwitz-Birkenaussa vierailemista suunnittelevalle.

Auschwitz-Birkenaun museo kattaa kuuluisan Auschwitzin keskitysleirin sekä noin kolmen kilometrin päässä sijaitsevan Auschwitz II:n, eli Birkenaun. Olen käynyt Auschwitz-Birkenaussa kaksi kertaa. Ensimmäinen vierailuni oli heinäkuussa 2014 ja toinen kerta joulukuussa 2018, eli olen nähnyt sen sekä kesällä että talvella. Paikka oli yhtä koskettava molemmilla vierailukerroilla.

Tunnelma Auschwitz-Birkenaussa on ollut erittäin rauhallinen ja koskettava molemmilla vierailukerroilla. Ihmiset ovat mietteliäitä ja vakavissaan, mutta toisaalta hyvin kiinnostuneita kaikesta siitä, mitä Auschwitzissä on nähtävillä – esimerkiksi vankien matkalaukuista ja kuvista. Kierroksen aikana päälimmäinen tunne on suru, minkä jälkeen tulee viha. Yhtään kertaa en ole kuitenkaan nähnyt, että kukaan täysin romahtaisi vierailun aikana, vaikka kyyneleet saattavatkin valua.

Opastettu kierros alkaa Auschwitz I:stä, jossa menemme turvatarkastuksen läpi. Lähdemme sitten läpi ”Arbeit macht frei” -sanoin varustetun portin ali kohti parakkeja. Parakkien käytävien seinille on ripustettu tauluja keskitysleirin uhreista, ja hitaasti jonossa liikuttaessa tauluja kerkeää lukea hyvin. Tauluja, joissa on ihmisten kuvia, nimiä, syntymäpäiviä ja ammatteja. Kuvissa ihmisten ilmeet ovat epätoivoisia.

Parakkien välissä on seinä, jonka eteen ammutuksi tuleminen koitui lukuisten keskistysleirin uhrien kohtaloksi.Juniin astuessa ihmisiä neuvottiin kirjoittamaan oma nimi matkalaukkuihin, jotta ne voidaan antaa takaisin perille päästyä – näillä ihmisillä ei ollut hajua siitä, mihin he päätyvät, tai siitä, että he eivät enää ikinä näe matkalaukkujaan.

Parakit on rakennettu siististi riveihin ja ne ovat lähes identtisiä. Parakkien reunoilla kiertää kaksinkertaiset piikkiaidat, jotka ovat varustettu varoituskyltein – pakoa ei kannattaisi yrittää. Kierrämme parakkeja ja pysähdymme huoneisiin, joihin on kerätty erilaista uhreilta otettua omaisuutta – ruuanlaittovälineitä, kenkiä, jalkaproteeseja, matkalaukkuja sekä hiuksia. Näemme kidutushuoneita ja -välineitä jotka saavat aikaan inhon puistatuksia. Pysähdymme seinän luo, jonka eteen on ammuttu ihmisiä. Seinän eteen on tuotu paljon kukkia. Matka jatkuu kaasukammioon, jossa näemme surulliset ”suihkutilat”.

Auschwitz I:stä siirrymme bussilla Birkenauhun, jossa parakit ovat hieman erinäköisiä, paljon matalampia ja yksikerroksisia. Kävelemme ensin junaraiteita pitkin ja tunnelma on lähes aavemainen, ainakin joulukuun harmaudessa. Jostain syystä juuri nuo Birkenaun parakit ovat olleet mielestäni koskettavimmat molemmilla kerroilla – esimerkiksi ”naisten parakissa” on puisia hyllyjä muistuttavia, kolmikerroksisia ”sänkyjä”, joihin kymmenet naiset joutuivat survoutumaan nukkumaan samanaikaisesti. Birkenaussa on myös paljon muistotekstejä, laattoja ja patsaita.

Rullaa kuvat loppuun, jos haluat lukea lisää opastetusta kierroksesta Auschwitz-Birkenaussa sekä käytännön vinkkejä Auschwitzissä vierailua varten.

Vangit saapuivat ensin ”kuoleman portin” läpi junalla Birkenauhun, jossa ihmiset jaoteltiin sukupuolen, iän, työkyvyn yms. mukaan.

”Sei ruhig!” – ”Ole rauhallinen”. Auschwitziin joutuneille ihmisille ei annettu vaihtoehtoja.

Molemmilla kerroilla kun olen käynyt Auschwitz-Birkenaussa olen ottanut opastetun kierroksen joka sisältää käynnin sekä Auschwitzissä että Birkenaussa ja suosittelenkin ehdottomasti opastettua kierrosta. Molemmilla kerroilla opas on puhunut hyvää englantia ja kertonut keskitysleiriin liittyviä asioita joita läheskään kaikkia en entuudestaan tiennyt, vaikka olenkin tutkinut aihetta aika paljon. Älä siis oleta, että opastetun kierroksen ostaminen olisi jotenkin ”turhaa”, jos olet jo valmiiksi perehtynyt aiheeseen – lupaan, että näin ei ole, jos et ole aiemmin käynyt paikan päällä! Lupaan myös, että itse tapahtumapaikalla Auschwitzin kauheuksista kuuleminen oppaan kertomana laittaa miettimään tapahtumia aivan erilailla, sillä paikan päällä tunnelma on aivan erilainen kuin missään muualla. Siinä hetkessä ne tapahtumat eivät tunnu enää kaukaisilta, vaan erittäin läheisiltä.

Näihin opastettuihin kierroksiin on sisältynyt ensin käynti Auschwitz I:ssä, minkä jälkeen siirryimme bussikyydillä Auschwitz II:n, eli Birkenauhun. Puolan hintataso on edullinen, joten myöskään hinnalla ei opastettuja kierroksia ole pilattu. Ylimääräiseen haahuiluun ja paikkojen etsimiseen ei myöskään mene aikaa, kun kuljet nätisti oppaan perässä. Kierroksen voi varata helposti etukäteen netistä ja jälkimmäisellä kerralla Auschwitzissä varasimme matkan GetYourGuidesta hintaan ~30 euroa/henkilö, sisältäen pääsyliput sekä Auschwitziin että Birkenauhun ja kuljetukset Krakovasta. Valitsemamme matka oli erittäin onnistunut (klikkaa tästä tustuaksesi matkaan). Pääsimme matkustamaan modernilla pikkubussilla ja valitsemamme noutopaikka sijaitsi kadun varressa ja oli merkitty hyvin GetYourGuiden kylteillä. Ajomatka kesti noin 1h 15min suuntaansa ja koko retken pituus oli noin 7 tuntia.

Vaihtoehtoisesti voit ottaa junan Krakovasta, mutta olen kuullut että tuo juna ei ole paras vaihtoehto, sillä asemalta on vielä suhteellisen pitkä kävelymatka Auschwitziin. Myös pelkän bussimatkan ostaminen Krakovasta on tietenkin mahdollista, jos et halua ostaa opastettua kierrosta (jota kuitenkin ehdottomasti suosittelen).

Käytännön vinkkejä:

Varaudu raskaaseen päivään
Auschwitz-Birkenaussa on paljon nähtävää, lasiseinien taakse on säilötty kaikenlaista keskitysleirin uhreilta kerättyä tavaraa, kuten matkalaukkuja, minkä lisäksi ihmisten kuvia on ripustettu seinille – kaikki Auschwitziin tulijat kuvattiin ymmärtääkseni. Mielestäni se, että Auschwitzissä on näkyvillä ihmisten kuvia heidän oikeilla nimillä, syntymäajoilla ja ammateilla varustettuina, sekä heidän henkilökohtaisia matkalaukkuja joihin on tavaran takaisin saamisen luulossa kirjoitettu oma nimi, tekee paikasta todella koskettavan. On mahdotonta ymmärtää, mikä saa ihmisen tekemään toisille niin kuin Auschwitzin uhreille tehtiin. Lisäksi kierroksella käydään useissa erilaisissa tiloissa, kuten parakkien huoneissa joissa keskitysleirin vangit nukkuivat, erilaisissa kidutushuoneissa sekä kaasukammiossa.

Ota pieni laukku mukaan
Auschwitziin saa viedä vain pienen laukun, joka on noin A4-paperin kokoinen, tarkemmat mitat 30 x 20 x 10 cm. Opastetulla kierroksella oppaamme kertoi jo ennen bussista nousemista kenen laukut olivat liian isoja, jolloin liian isot laukut ynnä muun turhan tavaran pystyi jättämään bussiin.

Ota kamera mukaan
Auschwitz-Birkenaussa saa kuvata melko vapaasti, mutta on myös muutamia kuvauskieltoalueita, joissa kieltoa tulee ehdottomasti kunnioittaa. Kuvaukseen ei tarvitse mitään erillistä lupaa tai maksua ja mukaan saa ottaa vaikka järjestelmäkameran.

Ota eväät mukaan bussiin/syö ennen vierailua
Auschwitz-Birkenaussa on muutama kahvio sekä ulkona parkkipaikkalla joitain kojuja, mutta muuten sieltä ei saa ruokaa. Opastetulla kierroksella ei myöskään ole aikaa syömiseen, saatika tee mieli ruokaa. Käy myös vessassa ennen kierroksen aloittamista, sillä kierroksella kävellään ripeästi ja ainoat vessat ovat Auschwitzin ja Birkenaun ”päärakennuksissa”. Mikäli olet liikenteessä autolla, löytyy Auschwitzin lähistöltä ainakin yksi ostoskeskus, jossa on pikaruokaravintoloita.

Käy sekä Auschwitzissä että Birkenaussa
Välillä olen lukenut suositteluja, joissa sanotaan tyyliin ”riittää, kun käyt vain Birkenaussa”, mutta itse en allekirjoita tuota. Nämä kaksi keskitysleiriä ovat sekä rakennuksiltaan, että historialtaan hyvin erilaisia.

Jos sinulla on tilaisuus, niin vieraile Auschwitz-Birkenaussa
Paikka on koskettava ja ihmisestä riippuen kokemus voi olla toisille hyvinkin raskas, mutta jos olet tutustunut aiheeseen edes jonkun verran etukäteen en usko että vierailu on ylitsepääsemättömän raskas. Mielestäni vierailu on tapa kunnioittaa uhreja, sillä se, mitä Auschwitzissä on tapahtunut on totta ja uhrit ansaitsevat tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi – mielestäni nämä eivät toteudu, jos suljemme silmämme ja korvamme asialta.

”Those who cannot remember the past are condemned to repeat it.”
George Santayana

11 Kommenttia

  1. Tuttuja tunnelmia omaan leirivierailuun liittyen bongasin tästä tekstistä. Aihe on kirjoitettavanakin tavallista raskaampi! Mutta siltikin jokaisen olisi hyvä käydä kerran elämässään Auschwitz-Birkenaussa, että muistaisi, millaisiin julmuuksiin ihminen on kykeväinen.
    Luen aina aiheen postaukset, sillä kiinnostaa tietää, millaisia ajatuksia kohde herättää ja miten eri lailla joku toinen kokonaisuuden näkee. Samalla voi huomata jonkin yksityiskohdan, joka omalla vierailulla jäi näkemättä!
    Ja juurikin molemmat leirit kannattaa ehdottomasti käydä. Krakovassa on myös todella hyvä Schidlerin emalitehtaan museo, joka täydentää tämän keskitysleirivierailun hyvin.
    Omatoimimatkailijana en allekirjoita tuota, että opas on välttämätön. Se on ihan persoonasta (ja taustatiedoista) kiinni, kummasta tykkää enemmän, omaan tahtiin kulkemisesta vai oppaan johdolla etenemisestä. Oppaan kanssa toki faktaa tulee taatusti enemmän.
    Me saimme enemmän irti ilman opasta, kun oli aikaa omaan tahtiin liikkua alueella, ja sai jäädä rauhassa katsomaan ja miettimään jotain kohtaa, jos siltä tuntui. Pystyi myös odottamaan sopivan rauhallisen hetken kuvaamista varten.
    Jos kiinnostaa, käy lukemassa meidän fiilikset blogista, ja siellä on myös tuosta mainitsemastani Schindlerin museosta lisää tietoa 🙂

    1. Kiitos kommentista! Suosittelen myös jokaiselle vierailua samoista syistä mitä mainitsit. Tuo on totta että eri ihmiset kokee erilailla oppaan tarpeen, itsekin olen ehdottomasti enemmän omatoimimatkailija, mutta mulla jotenkin meni ”ihon alle” ne oppaan kertomat tarinat molemmilla vierailukerroilla, eli mielelläni kuuntelin opastusta. 🙂 Tosin mulle on sattunut myös hyvät oppaat, koska olen kuullut, että osa Auschwitzin oppaista vaikuttaa työhönsä kyllästyneiltä ja opastus on myös sen mukaista. Mekin käytiin Schindlerin museossa ja mielelläni kirjoittaisin myös siitä, mutta jotenkin oon jo vähän unohtanut mitä kaikkea siellä oli – menen siis lukemaan sinun blogikirjoituksen, niin ehkä muistuu itselläkin mieleen! Mielenkiintoinen sekin museo oli kyllä! 🙂

  2. Olen myös vieraillut Auschwitz-Birkenaussa muutamia vuosia sitten ja kokemus oli kyllä pysäyttävä. Suosittelen käymään ennen keskitysleiriä Oskar Schindlerin tehtaalla, joka on yksi hienoimmin toteutetuista museoista, joissa olen käynyt. Siellä pääsee hienosti sisälle noiden vuosien tapahtumiin kaupungissa.

    1. Totta, kävimme myös Schindlerin museossa ja sekin oli kyllä mielenkiintoinen ja niin kuin sanoit, hienosti toteutettu! Suosittelen siellä käyntiä Krakovan matkaajille yhtä lailla kuin Auschwitzissä käyntiä. 🙂

  3. Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta ja hyviä käytännön vinkkejä! meillä jäi Auschwitz viime kerralla Krakovassa välistä, mutta Gdanskin lähellä ollaan vierailtu kahdesti Stutthofin keskitys(tuhoamis)leirillä, joka oli kyllä mieleenpainuva kokemus.

  4. Kävin täällä syyskuussa ja olen ehdottomasti samaa mieltä, että opastettu kierros kannattaa ottaa. Mäkin olen lukenut aiheesta tosi paljon ja kattonut dokkareita, mutta silti oppaalta sai paljon lisäinfoa. Opas on myös oikea henkilö kierrättämään kävijöitä oikeissa paikoissa. Esimerkiks tuolla ekan leirin kohdalla on niin paljon rakennuksia, ettei niitä välttämättä ehdi kiertää kaikkia yhden päivän aikana, saati jos on aikeena vierailla vielä Birkenaussa.

  5. Auschwitz palasi minunkin mieleeni muistopäivän myötä, omasta vierailustani on nyt tasan vuosi. Vaikuttava paikka, jonne vierailua suosittelen myös ehdottomasti. Itse olin liikkeellä omatoimisesti, koska haluan tutkia paikkoja omaan tahtiini , ja museokaupasta ostetun opaskirjasen avulla omatoiminen tutustuminen sujuikin hyvin. Näistä opastetuista kierroksistakin olen kuitenkin kuullut hyviä kokemuksia ja ne varmasti avaavat leirien historiaa vielä syvemminkin.

    1. Olenkin lukenut jostain, että opaskirjan avulla omatoiminen kierros onnistuu ihan hyvin. Opastettuja kierroksia olen minäkin nähnyt muuallakin kehuttavan, mutta niin kuin aiemmassa kommentissa sanoin, myös oppaalla on varmasti merkitystä kierroksen onnistumiseen (ts. sillä millainen opas omalle kohdalle sattuu). 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *